Memo Magister Logo  MEMO MAGISTER

     Muistiinpanokortisto


Katso kuvaa MEMO MAGISTER -ohjelman päälomakkeesta MEMO MAGISTER -ohjelman lomakkeella ("kortti") on 18 kenttää, joihin voit kirjoittaa tekstiä. Selattaessa kortteja eteen- ja taaksepäin kulloisenkin kortin kenttien sisältö päivittyy päälomakkeen kenttiin. Voit tehdä kortistosta hakuja ja lajitella kortteja hierarkisesti. Käyttäjä voi päättää itse tekstikenttien sisällön. Ohjelman mukana tulevassa mallikortistossa (Memo_Magister_1_1_demokortisto.mmk) on käytetty seuraava jaottelua:

Kentät 1-3: lähdetiedot (Otsikko: Lähteen kirjoittaja, Otsikko2: Lähteen otsikko/aihe, Otsikko3: Lähteen julkaisija/kustantaja- tms. tiedot).

Kentät 4-7: päivä, kuukausi (tarvitaan usein arkistolähteissä), lähdevuosi ja lähteen sivu.

Kentät 8-9: asiasana-kentät. Tutkimusaineistojen hallinnan kannalta olennaisen tärkeää on määritellä jokainen muistiinpano omalle kohdalleen asiasanahierarkiassa. Asiasana-kenttien käyttö mahdollistaa muistiinpanon sisällönkuvailun ja indeksoinnin (ks.myös Koodi-kentät 11-13). Kenttien sisällön järjestystä kannattaa aineiston lajittelun kannalta harkita tarkkaan.

Kenttä 10: Tiedostolinkkikenttä. Tähän kenttään voit kirjoittaa tiedostonimen hakemistopolkuineen tai internet-www-osoitteen (ns. URL, esim. .html -päätteiset tiedostot). Voit luoda tiedostolinkin tietokoneella olevaan tiedostoon myös tiedostohallinnan kautta painamalla kentän alapuolella olevaa 'Luo' -nappia, tällöin avautuu tiedostonhallintanäkymä, jonka avulla voit valita haluamasi tiedoston tietokoneelta. Internet-osoitteen (html) siirrät kätevimmin internetselaimen osoitekentästä copy/paste -toiminnon avulla.

Painamalla kentän alapuolella olevaa 'Avaa' - nappia voit avata kenttään linkitetyn tiedoston sen isäntäohjelmaan. Esimerkiksi jos olet linkittänyt tähän kenttään Word-tiedoston, niin ko. tiedosto avautuu Word-ohjelmaan ihan vastaavasti kuin jos klikkaisit Windowsin tiedostohallinnassa jotain tiedostoa, tiedosto avautuu tällöin sen isäntäohjelmaan. Tällä tavalla voit linkittää tiedostolinkkikenttään minkä tahansa tiedoston (txt, pdf, doc, wav, mp3 jne. jne.), jonka isäntäohjelma on asianmukaisesti asennettu Windowsiin. Jos linkität tähän kenttään internet-osoitteen, niin tietokoneesi oletus-internetselain käynnistyy ja avaa ko. internetsivun. Tämä tietysti edellyttää, että internet-yhteys on käytössä hakuhetkellä.

HUOM! Kun linkität tähän kenttään tietokoneen kovalevyllä olevia tiedostoja, huomaa hakemistopolun rakenne. Kaikki tietokoneen tiedostot sijaitsevat aina jossakin asemassa jonkin juurihakemiston jossakin alihakemistossa. Esim. C:\tutkimusmateriaalit\PDFlahteet\tilasto.pdf. On viisasta sijoittaa kaikki saman tutkimusprojektin esim. gradun materiaalit yhteen juuri-päähakemistoon esim. C:\Gradu\ ja sijoittaa sitten kaikki projektiin liittyvä materiaali tämän päähakemiston alihakemistoihin. Näin pystyt nopeasti siirtämään ja varakopiomaan koko tutkimusaineistosi esim. muistitikulle.

Huomaa myöskin, että jos käytät muistitikkua eri koneissa, ko. muistitikun asematunnus saattaa vaihdella (esim. D:\, F:\ tai G:\) riippuen siitä kuinka monta asemaa tietokoneessa on käytössä. Kun tutkimusmateriaalisi ovat kuitenkin koko ajan saman päähakemiston alla muistitikulla (tai sen tietokoneen kovalevyllä, jonne olet materiaalisi siirtänyt), ovat kaikki linkitetyt tiedostot käytössä kun vain vaihdat linkkiosoitteen asematunnuksen Etsi-korvaa -toiminnolla (ks. valikko: Työkalut - Etsi-Korvaa kortistosta).

Kentät 11-13: kentät erilaisille koodeille käyttäjän valinnan mukaan. Näiden kenttien hyödyntämisessä on vain mielikuvitus rajana. Tässä nimenomaisessa esimerkkitapauksessa Koodi1 -kentässä on merkintä, joka ilmaisee mihin gradu-tutkimuksen lukuun ko. muistiinpano liittyy. Koodi2 -kentässä käytetän koodeja, joiden merkitystä voi muuttaa tutkmusprosessin kuluessa (esim. kvalitatiiviset tutkimukset). Koodi3 -kentässä ilmaistaan käytettävän lähteen laatu (PAI=painettu, ARK=arkisto jne.) Tälläkin koodilla on oma hierarkiansa. Esimerkiksi arkistolähteisiin kuuluvat kirjeet (ARK/kirje), painamattomat pöytäkirjat (ARK/pöytäkirja) jne.

Kentät 14-17: tapahtumavuosi, - kuukausi, -päivä ja kellonaika (erityisesti historiantutkijoita ajatellen, hyödyllisiä myös käytettäessä MEMO MAGISTERIA esim. projektipäiväkirjana tms.).

Kenttä 18: Muistiinpanokenttä (rivirajoitus demoversiossa 600 riviä). On hyödyllistä laittaa Memo-kentän alkuun tutkimuksen alaviitteeseen tuleva lyhennetty lähdemerkintä (esim. Aartmanner 1903, 5), siitä sen voi mainiosti kopioida 'copy/pastella' tekstinkäsittelyohjelman alaviitteeseen.

Kenttä 19: Kortin uniikki tunniste, joka annetaan kortille sen luontivaiheessa. Tunniste ei muutu, vaikka korttia muokattaisiinkin. Tunniste on luotu tietokoneen päivyrin perusteella ja se sisältää vuoden, kuukauden, päivän ja kelloajan. Kätevää kun esimerkiksi haluat lajitella tai poimia kortteja niiden luontiajan mukaan.

* * *

Jokainen tekstikenttä sisältää kentän sisäiset muokkaustoiminnot, jotka saat esille näppäämällä ko. kenttää hiiren oikealla näppäimellä: Kumoa (Ctrl+Z), Leikkaa (Ctrl + X), Kopioi (Ctrl + C), Liitä (Ctrl + V), Poista (Delete) , 'Valitse kaikki'. Voit siirtyä kentästä toiseen siirtämällä hiiren kursorin ko. kenttään. Samoin painamalla Enter-näppäintä ko. kentässä, kursori siirtyy automaattisesti seuraavaan kenttään (Memo-kentässä Enter tuottaa rivin vaihdon). Voit siirtyä seuraavaan kenttään myöskin Tabulaattori-näppäintä painamalla. Edelliseen kenttään voi siirtyä painamalla Sift+Tabulaattori. Kaikki kentät ovat tekstikenttiä, joiden lajittelu tapahtuu tekstin kirjainten ascii-arvojen mukaisesti. Tämä on mahdollista, koska tietokone käsittelee tekstitietoa numeroina. Jokaisella kirjaimella ja numeromerkillä on ns. ascii-arvo, joiden avulla tietokone käsittelee tekstiä.

Ascii-arvohierarkiassa tulevat numeromerkit ensin, sitten isot kirjaimet ja niiden jälkeen pienet kirjaimet aakkosjärjestyksessä. Näin voidaan lajitella numero- ja kirjainmerkkejä samassa kentässä. Esimerkiksi tutkimuslähdekirjan vuosiluvun perässä voi olla aakkonen, jos samalta tekijältä on lähdeluettelossa useita lähteitä samalta vuodelta. Numeroita lajitellessa (esim. vuosiluvut, sivunumero) täytyy näin ollen numeroiden esitystavassa käyttää tarvittavaa määrää nollia numeron edessä, jotta kenttä lajiteltaisiin oikein. Nollahan tulee ascii-numerohierarkiassa ennen muita numeroita. Esim.lajiteltavan numerosarjan täytyy olla muodossa 001, 002, 003...010,011..099, 100,101 jne. Samoin hakuja tehdessä < ja > merkki viittaavat juuri merkkien ascii-arvohierarkiaan. Hakutoiminnon tilde-merkki (~) etsii haettavan merkkijonon mistä tahansa kohdasta kentästä. Voit siis vapaasti käyttää sanalyhennyksiä hakemalla esim. pelkällä sanarungolla.

Lataa Memo Magister 1.1 beta -manuaali tästä

Memo Magister main form
MEMO MAGISTER -ohjelman päälomake. Klikkaa kuvaa.

Copyright © 2010-2018
Melodata Productions, Finland.
e-mail: info AT memomagister.com



Copyright © 2018 Melodata Productions, Finland